Miten ja miksi kestävyysraportoinnin avulla varmistetaan se, että rahat riittävät jatkossakin?  Vaurastu vastuullisesti!

 Hallitus on toimittanut eduskunnalle lakiehdotuksen (HE 20/2023 vp) * 

Direktiiviä sovelletaan jo 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavina tilikausina. 

Kun suurille yhtiöille, pörssiyhtiöille, osuuskunnille ja muille isoille organisaatioille kestävyysraportointi tulee lain myötä pakolliseksi, rupeavat he vaatimaan näihin liittyviä tietoja myös toimittajiltaan/alihankkijoiltaan, jotta pystyvät itse raportoimaan vaadittavat tiedot. 

Jo nyt isot yritykset ovat alkaneet pyytämään toimittajiltaan kestävyysraporttia, jotta dokumentointi saadaan kuntoon ennen siirtymäajan päättymistä.

Taloudellisen vastuun näkökulman, joka sisältää kassavirtalaskelmat ja osoitukset luotettavasta ja taloudellisesti vastuullisesta toimittajasta, asiakkaasta ja työnantajasta.

Sosiaalisen vastuun näkökulman, joka kattaa perinteisten työolosuhteiden, työterveys- ja turvallisuusasioiden lisäksi mm. työyhteisön monimuotoisuuteen liittyviä asioita sekä menettelytavat, joiden avulla yritys varmistaa oman toimintaketjunsa toiminnan ainakin lakisääteisten velvoitteiden osalta.

Ympäristövastuun näkökulman, joka sisältää tuotteiden/toiminnan hiilijalanjäljen laskennan (CO2eqv) sekä oman toimitusketjun osalta sekä lyhyen esityksen toimitusketjun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja lisäksi toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja näiden vaikutuksen minimoinnin.

Kestävyysraportointi osoittaa asiakkaille, toimittajille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja työntekijöille, kuinka vastuullisesti ja kestävästi yritys toimii talouden, ympäristön ja ihmisten näkökulmista.

Raporttiosa on yleinen ja näytettävissä kaikille. Tällä osoitetaan, että yrityksellä on näihin liittyvät asiat käsitelty ja raportoitu. 

Tekninen raportti (yrityksen omaan käyttöön) pitää sisällään laskelmat niin hiilijalanjäljestä kuin yksityiskohtaisemmat laskelmat taloudellisista mittareista (tulos- tase- ja kassavirtalaskelmat). 

Talouspuolen teknisessä osassa esitetään kassavirroissa hiilijalanjäljen laskennan yhteydessä esille nousseiden kehittämiskohteiden vaikutus euroissa. Tällöin kyseessä on investointi, jolle voidaan laskea takaisinmaksuaika.

Lisäksi kassavirtojen avulla pystytään osoittamaan sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmassa tapahtuvat muutokset.

Hiilijalanjäljen laskenta toteutetaan tekniikan tohtori Tuula Pohjolan jo vuonna 1999 tekemässä väitöstyössä ”Environmental Modelling System-A Frameworkf for Cost-Effective Environmental Decision-Making Processeses” esitetyn laskentamallin mukaan.

Kassavirtatulos ja kassavirtalaskelmat toteutetaan LJK Riku Lehtisen yli 20 vuotta sitten luoman laskentamallin mukaan.